Meillä ei enään ihmiset öitänsä nuku. Pennut nukkuvat öisin muutaman tunnin pätkiä ja riehuvat elämänsä voimassa tunnin ennen kuin rauhoittuvat. Nyt kun pikkuiset Piraatit osaavat kiivetä sänkyyn on nukkuvan ihmisparan varpaat ja sormet kovalla koetuksella. Neulanterävät seikkailijat pitävät kovasti ihmisen ihosta painikaverina..Aamuisin sitten herääkin siihen että kolme nälkäistä isoa kissaa huutaa ja kolme elämäniloista pikkupentua riehuu pitkin makuuhuonetta. Meillä on eläintarha!
Pikkuiset läskimasut ovat oppineet muutamassa viikossa hirmuisen määrän asioita: hyppäämään, juoksemaan, kiipeämään, potkuttamaan, hyökkäämään, puremaan ja ennen kaikkea maistelemaan ruokaa. Edellisessä blogikirjoituksessa kerroin että Gubbe osaa kaivaa ja nyt Gubbe kaivaakin jo pikkuista hiekkistä. Nyt 5 viikon iässä kaikki osaavat jo käydä hiekkiksellä.
Puusti on ollut koko ajan pentueen suurin. Parhaimmillaan se on ollut likimain 50g painavampi kuin muut jotka nekin ovat olleet ihan normaalipainoisia. Nyt kun pennut ovat lähteneet pesästä (se tapahtui äitienpäivän aamuna) on painot hieman tasoittuneet. Helmi painoi (1kk) synttäriaamuna 472g, Gubbe 518g ja Puusti 566g. Ja nyt painot ovat jo kivunneet lisäruokailun myötä viikossa näin: Helmi 598g, Gubbe 659 ja Puusti 712g.
Helmin paino rupesi heilahtelemaan pian sen jälkeen kun se sai jalat allensa. Tyttöpentu sinkoilee koko hereillä olo aikansa ja tulee aina vastaan kun pentuhuoneeseen menee..se siis varmaan kuluttaa lähes kaiken energiansa. Gubbe puolestaan on tällä hetkellä ehkä joukon paras syömäri ja sille maistuukin kermaviili-liha melkein joka kerralla. Puusti onkin sitten luottanut syömisyhdistelmiin ruoka-maitobaari-ruoka. Olen ollut huomaavinani, että pesästä lähdön jälkeen Ulpu ei ole pentuja hirveän usein pissattanut tai syöttänyt. Kuitenkaan kukaan ei tunnu nälkäiseltä tai muuten tyytymättömältä.
HELMI. Erikoinen pikkukissa. Helmi tuntuu omaavan nopeajärkisen pään ja on edelleen pennuista ”kehittynein”. Helmi tekee melkein kaiken EKA! Eilen illalla Helmin iltarieha päättyi siihen että se juoksi korvat luimussa minua kohden, kiipesi syliin ja kiipesi riehamielellä rinnuksilleni asti. Istuin kyllä lattialla 🙂 Sitten Helmi sanoi piip!-ja pussasi kättäni. Helmi on rohkea ja hölmöläinen luottaa ihmiseen todella paljon. Helmiä saa laittaa melkein miten päin tahansa, joku saa tästä pennusta mahtavan syli-pusu kissan itselleen.
GUBBE on raskali. Pikkuinen poikapentu on ollut viimepäivät kovasti riemuissaan siitä pienestä pahvilaatikkopesästä jossa emo Ulpukin majaili ennen pentujen syntymää. Gubbe on saanut Paavolta oppitunteja pahvin repimiseen, eikä siitä meinaa tulla nyt loppua laisinkaan! Olin aluksi Gubesta hieman huolissani, kun tuntui että takajalat eivät toimineet samalla voimalla kuin muilla pennuilla. Nyt naurattaa koko homma! Gubbe pinkoo pitkin pentuhuonetta kuin heikkopäinen ja kiusaa sisaruksiaan minkä kerkeää. Gubbe on hyvä ihan eri asioissa kuin Helmi..Guben tutkimusmatkat vesi- ja ruokakipolle, hiekkikselle ovat ammattimaisisa verrattuna muiden tohinaan. Gubbe vain komistuu kasvaessaan! Piskuisesta rääpäleestä on tullut tälläinen hörö-härö hassuttelija. Toinen juttu jota ei voi olla huomaamatta Guben kasvaessa on ihan lyhyt turkki- se on niin lyhyt että sitä voi melkein kutsua siiliksi 😉
PUUSTI on kokonsa vuoksi myös joukon hitain, vaikka ei tämäkään kaveri mikään etana ole. Vatsansa lisäksi Puusti on keskittynyt ulokkeiden kasvatteluun ja niinpä korvat, tassut ja häntä ovat venyneet luokattomiin mittoihin. Alla oleva kuva hieman huijaa korvien kokoa sillä kun Puusti on kuvassa tarkkaavainen ja katsoo ylöspäin, niin vielä lörpät korvat ”painuvat” taaksepäin kauemmaksi kuonosta. Ihan oikeasti, tää kaveri on hörökorva! Jos Puustia vertaa hopeasisaruksiin on todettava että Puusti ei ole yhtä vilkas kuin muut..ainakaan vielä. Kyllä Puustiakin säpinä kiinnostaa, mutta kiipeily sylissä ja nuuskuttelu on huomattavasti rauhallisempaa ja usein Puusti kiipeääkin syliin vain katsellakseen sisarusten tohinoita. Puusti on kuitenkin löytänyt sielunkumppanin. Samassa väriperheessä (tavallaan) oleva Juno on Puustille kovasti tärkeä. Juno myös pissattaa Puustin, mutta ei niin muita sisaruksia.
Eihän tässä nyt sitten taas, muuta. Pitänee lähipäivinä jälleen ottaa ihan oikeasti sellaisia hyviä kuvia kaalimaan kakaroista. Se vaatii vaan vähän enemmän efforttia ja vaatinee päivä päivältä enemmän 🙂 Noita ei saa nytkään samaan kuvaan kunnolla ellei kuvaa nukkuvia pentuja. On ne vaan ihania..vielä ❤
**Kuvat kuukauden ikäisistä koska Flickr! oli huoltamassa sivujaan ja eipä uploadaus onnistunut..**